Parodia? Tekijänoikeusneuvosto ja lehmien tekijänoikeus

Miina Äkkijyrkän mielestä norjalaiset lehmämaalaukset olivat kopioita hänen teoksistaan. Vai oliko kyseessä parodia? Tekijänoikeusneuvosto ratkaisi asian. Parodia suojaa taiteen vapautta ja mahdollistaa kritiikin. Uudessa ratkaisussaan tekijänoikeusneuvosto otti kantaa paitsi yksittäisten teosten väliseen teoskynnykseen, myös laajemmin parodian asemaan Suomen tekijänoikeusjärjestelmässä. Heinäkuussa 2017 julkaistu neuvoston antama “Lehmät”-ratkaisu on tekijänoikeusneuvoston toinen parodiaa koskeva ratkaisu (Katso täältä lisätietoa parodiaoikeudenkäynneistä). […]

Moomin of Finland – oikeuksien loukkaus vai sallittu käyttö

Image julkaisi Maaliskuussa 2017 kansikuvana kolme erilaista kuvaa, joiden otsikkona oli Moomin of Finland. Kuvissa Sami Saramäen piirtämät lihaksikkaat muumihahmot poseeraavat Tom of Finland -tyylisesti nahkavaatteissa. Helsingin Sanomien mukaan Moomin Characters Oy Ltd ja/tai Tove Janssonin perikunta oli lähestynyt Image-lehteä korvausvaatimuksella. Moomin Characters Oy Ltd:n toimitusjohtajan Roleff Kråkströmin mukaan ”hahmojen luvaton käyttö rikkoi liikemiesetiikkaa”. Oliko Imagen toiminta laillista, vai rikkoiko se […]

Parodia ja laki

Kielitoimiston suomen kielen sanakirja määrittelee sanan parodia : kirjallisuuden laji t. tuote, jossa jk yl. tunnettu aihe t. teos tehdään naurunalaiseksi sen ominaispiirteitä ivallisesti mukailemalla, ivamukaelma. Taiteessa parodia siis osapuilleen tarkoittaa leikkiä toisen tekijän teoksen ulkoisilla ominaisuuksilla, hengellä tai ideoilla. Lainkäytössä parodia (kuten muutkin lainaamiseen ja mukailemiseen perustuvat taiteen tekemisen muodot) taas merkitsee ennen kaikkea rajankäyntiä […]

Parodia ja perus- ja ihmisoikeudet

Tekijänoikeuden suojaamaa teosta ja tavaramerkkiä hyödyntävä tai siihen kohdistuva parodia ovat mielenkiintoisia ja kiistanalaisia aiheita myös perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta. Parodiapunninnoissa nimittäin rakentuu jännite perustuslain 15 §:ssä turvattua omaisuudensuojaa nauttivien tekijänoikeuden ja tavaramerkkioikeuden sekä perustuslain 12 §:n sananvapauden sekä 16.3 §:n taiteen vapauden välille. Myös Euroopan unionin oikeudessa perusoikeussuojaa nauttivat taiteen vapaus perusoikeuskirjan 13 artiklan nojalla […]

Tekijänoikeusparodia

Suomen tekijänoikeuslaissa ei ole varsinaista parodian mahdollistavaa pykälää. Vaikka suora maininta laista puuttuukin, Suomessa on oikeuskirjallisuudessa aikaisemmin katsottu parodian olevan tekijänoikeuden poikkeus. Se, milloin parodiatarkoituksessa tehty taideteos loukkaa toisen tekijänoikeutta, perustuu aina tapauskohtaiseen arviointiin, joten yleispäteviä tulkintaohjeita on vaikea antaa. Parodia voi mahdollistaa toisen tekijän teoksen käyttämisen joko tekijänoikeuslain 4.2 §:n (vapaa muuntelu) tai 22 §:n […]

Tavaramerkkiparodia

Tavaramerkkiparodiasta, kuten tekijänoikeusparodiastakaan, ei ole juuri ole kotimaista oikeuskäytäntöä. Suomen laissa ei myöskään ole nimenomaista tavaramerkinhaltijan yksinoikeuden rajoitusta. Tavaramerkkilain 2 § määrittelee tavaramerkin yleispiirteisesti: Tavaramerkkinä voi olla mikä tahansa elinkeinotoiminnassa käytettävä erottamiskykyinen merkki, joka voidaan esittää graafisesti. Tavaramerkki voi olla esimerkiksi sanamerkki, kirjainmerkki, numeromerkki, tavaran päällys (esimerkiksi Coca Cola -pullo) tai yhdistelmämerkki. Tavaramerkkiin voidaan saada […]

Parodia tuomioistuimissa

Suomessa parodiaa on tarkasteltu tekijänoikeuden poikkeuksena vain korkeimmassa oikeudessa vain ns. Lapualaisooppera-tapauksessa. Parodiaa on kyllä sivuttu esimerkiksi tuoreessa markkinaoikeuden Wunder-Baum-ratkaisussa, mutta sillä ei ole ollut merkittävää roolia lopputuloksen kannalta. Tekijänoikeusasioiden asiantuntijaelin tekijänoikeusneuvosto on ottanut tiukan kannan parodian itsenäisyysvaatimuksiin Helsingin hovioikeuden ratkaisemaa Pelastakaa pedofiilit -tapausta varten antamassaan lausunnossa. Esimerkkitapauksia etsittäessä kannattaakin suunnata katse EU-tuomioistuimeen, jossa annettiin muutama vuosi sitten tekijänoikeusparodian […]

Louis Vuitton vs. Haute Diggity Dog (USA)

Tapauksessa lemmikkitarvikevalmistaja Haute Diggity Dog myi Chewy Vuiton -nimistä purulelusarjaa, joka pilaili tunnetun luksustuotevalmistaja Louis Vuittonin tavaramerkin kustannuksella. Tästä suivaantuneena Louis Vuitton syytti Haute Diggity Dogia tavaramerkkiensä loukkaamisesta ja lopulta yhdysvaltalainen vetoomustuomioistuin punnitsi, onko asiassa loukattu laajalti tunnetun tavaramerkin suojaa. Yhdysvaltain tavaramerkkilainsäädäntö (Lanham Act) eroaa Suomen vastaavasta lainsäädännöstä. Tapauksen päättely voi kuitenkin tarjota aineksia myös […]

Barbie (USA)

Mattel v. Walking Mountain -tapauksessa yhdysvaltalainen vetoomustuomioistuin ratkaisi, onko ikonisten Barbie-nukkejen käyttö provokatiivisissa taideteoksissa katsottavissa tekijänoikeuden,  tavaramerkkioikeuden ja mallioikeuden loukkaukseksi, vai sopiiko käyttö kunkin oikeuden fair use -doktriinin piiriin. Taiteilija Thomas Forsythe oli ottanut sarjan valokuvia, joissa Barbie-nuket esiintyivät alastomina absurdeissa tilanteissa, usein kodinkoneiden kanssa. Barbien oikeudet omistava Mattel väitti, että Forsythen valokuvat loukkasivat sen […]

Pretty woman (USA)

Klassisessa tekijänoikeusratkaisussa Campbell v. Acuff-Rose Music Yhdysvaltain korkein oikeus katsoi, että kaupalliseen tarkoitukseen tehty toista teosta parodioiva musiikkikappale voidaan lukea amerikkalaisen fair use -doktriinin alaan ja se voi siten olla sallittu poikkeus tekijänoikeuteen. Vaikka Suomen laki ei tunne vastaavaa tekijänoikeuden rajoitusta, Yhdysvaltain korkeimman oikeuden painottama kokonaisharkinta on kuitenkin hyvin samankaltaista kuin esimerkiksi Suomen KKO:n Lapualaisooppera-ratkaisussa, […]

Huuto (Sve)

Tapauksessa ruotsalainen Svean hovioikeus punnitsi, missä kulkee itsenäisen ja epäitsenäisen parodiateoksen raja. Ratkaisua voidaan pitää suuntaa antavana myös Suomen oikeuden kannalta, koska siinä sovelletut Ruotsin tekijänoikeuslain säännökset ovat sisällöltään samat kuin Suomessa. Ruotsin radio (Sveriges radio) mainosti tapauksessa kulttuuriohjelmaansa valokuvalla, jossa toimittaja haastatteli norjalaistaiteilija Edvard Munchin kuuluisan Huuto-taulun hahmoa muistuttavaa muovinukkea. Muovinuken oli valmistanut amerikkalainen […]

Mikko Mallikas (Sve)

Ruotsin korkeimman oikeuden Alfons Åberg (Mikko Mallikas)-ratkaisua voidaan pitää mielenkiintoisena myös Suomen oikeuden kannalta, koska siinä sovelletut Ruotsin tekijänoikeuslain säännökset ovat sisällöltään samat kuin Suomessa. Tapauksessa Ruotsin radio (Sveriges radio) oli esittänyt ensimmäisen Alfons Åberg -kirjan 30-vuotisjuhlan kunniaksi radiokuunnelman “Tavallinen päivä tanskalaisen Alfonsin kanssa”. Radio-ohjelman vitsi perustui siihen, että sana alfons tarkoittaa tanskaksi parittajaa. Ohjelmassa esitettiin […]

Pooloratsastaja (EU)

Polo-tapauksessa EU:n yleinen tuomioistuin otti kantaa parodiaan poikkeuksena yhteisön tavaramerkin haltijan yksinoikeudesta. Tapauksessa Polo/Lauren Company valitti EUYT:lle EU:n sisämarkkinoiden harmonisointivirasto OHIM:in päätöksestä sallia yhtiön tavaramerkkiä muistuttavan merkin rekisteröinti. Rekisteröintiä haki brittiyhtiö FreshSide Ltd, ja OHIM oli ratkaissut asian sen eduksi. Polkupyöräpoolovarusteita myyvän FreshSiden tavaramerkkihakemus koski pyöräpoolopelaajaa esittävää kuviomerkkiä, joka muistutti kahta Polo/Laurenin laajalti tunnettua tavaramerkkiä, […]

Anu ja Antti (EU)

Deckmyn-tapauksessa EU-tuomioistuin otti kantaa parodiaan tekijänoikeuden rajoituksena. Tapaus on merkittävä, koska siinä EU-tuomioistuin joutui ensi kertaa avaamaan parodian käsitettä, jota on eri jäsenmaiden oikeuskäytännöissä tulkittu vaihtelevalla tavalla. Tapauksessa tulkittua jäsenmaiden tekijänoikeussäännöksiä yhtenäistävän tietoyhteiskuntadirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY) säännöstä ei ole saatettu Suomessa voimaan, koska se on vapaaehtoinen. EUT:n ratkaisu kuitenkin tarjoaa tärkeää näkökulmaa myös […]

Barbie Girl (USA)

Barbie Girl -tapauksessa Yhdysvaltain 9. piirin muutoksenhakutuomioistuin katsoi, että Aquan Barbie Girl -kappaleen tuottanut MCA Records -levy-yhtiö ei ollut loukannut leluvalmistaja Mattelin tekijänoikeutta tai tavaramerkkiä Barbie-nukkeihin. Mattel haastoi MCA:n oikeuteen joulukuussa 2000. Mattel väitti, että Barbie Girl -kappale loukkasi Barbie-tavaramerkkiä ja teki Barbiesta seksiobjektin, sillä kappaleessa tähän viitattiin “blondina bimbona”. Mattelin mukaan kappale loukkasi heidän […]

Ronald McDonaldin mestaus (Fi)

Vuonna 2012 ryhmä taiteilijoita tekeytyi huoltomiehiksi ja sai haltuunsa pikaruokapaikassa olleen Ronald McDonald -patsaan. Ryhmä teki kaappauksesta videon, jossa se vaati pikaruokaketjua ryhtymään kanssaan ruuan eettisyyttä koskevaan dialogiin. Videolla kolme naamioitunutta miestä uhkasi mestaavansa Ronaldin, mikäli ravintoketju ei suostu kaappaajien vaatimuksiin. Ryhmää johti taiteilija Jani Leinonen. – McDonald’sin piti vastata kahdeksaan aika neutraaliin kysymykseen ruoan […]

Tarkastuslista parodian tulkintaan

Parodiaa tuotettaessa tekijän on hyvä kiinnittää huomioita erityisesti seuraaviin seikkoihin arvioidessaan mahdollisia korvausriskejä: Onko parodia tunnistettavissa parodiaksi? Koskeeko parodia tiettyä teosta tai tavaramerkkiä vai laajaa ilmiötä? Luoko parodia uutta ilmaisua? Onko parodialla alkuperäisestä teoksesta erillinen viestinsä? Kilpaileeko parodia alkuperäisen teoksen kanssa? Tehdäänkö parodia kaupallisessa tarkoituksessa? Kohdistuuko parodisointi kilpailijan tavaramerkkiin? Aiheuttaako parodia sekaannusvaaraa alkuperäiseen teokseen tai […]

Lapualaisooppera (KKO)

Korkeimman oikeuden klassikkoratkaisussa käsiteltiin tekijänoikeuden haltijan yksinoikeudesta poikkeamista tilanteessa, jossa toiseen teokseen oli lainattu laajoja otteita tämän teoksesta. Laupualaisooppera-näytelmän kirjoittaja Arvo Salo oli ottanut lainauksia Artturi Vuorimaan Kolme kuukautta Kosolassa -kirjasta ja käyttänyt niitä näytelmänsä käsikirjoituksessa näyttelijöiden vuorosanoina. Näytelmäkäsikirjoitus perustui muutenkin tekniikkaan, jossa Salo oli kerännyt lainauksia eri lähteistä. Korkein oikeus ei ratkaisussaan mainitse parodiaa, mutta […]

Pelastakaa pedofiilit (TN)

Tekijänoikeusneuvoston lausunto Helsingin hovioikeudelle Pelastakaa pedofiilit -tapauksessa käsitteli Pelastakaa lapset ry:n tekijänoikeuslain 1 §:n nojalla suojatun materiaalin käyttämistä yhdistyksen verkkosivustoa ja sen edustamaa aatetta parodian keinoin kritisoineella sivustolla. Tapauksessa syytetty mies oli julkaissut ulkoisesti Pelastakaa lapset ry:n sivustoa muistuttavan verkkosivun, jonka teksti oli lainattu suoraan esikuvasivustolta sillä erotuksella, että sana “lapsi” oli korvattu sanalla “pedofiili”. […]

Tekijät

Herkko Hietanen lakimies, joka on edustanut taiteilijoita ja aktivisteja parodiaoikeudenkäynneissä ja julkaissut parodiaa koskevia artikkeleita. Herkko toimi projektin vastuuhenkilönä. Ilkka Toikkanen toimittaja ja oikeustieteen ylioppilas. Ilkka on tuottanut valtaosan artikkeleista verkkosivuille. Niko Puranen oikeustieteen ylioppilas vastaa verkkosivujen taitosta ja kuvatoimituksesta. Jani Leinonen on taiteilija, joka on herättänyt pahennusta ja keskustelua teoksillaan, jotka koettelevat taiteen vapauden rajoja. Jani antoi kuva-arkistonsa […]