Barbie Girl -tapauksessa Yhdysvaltain 9. piirin muutoksenhakutuomioistuin katsoi, että Aquan Barbie Girl -kappaleen tuottanut MCA Records -levy-yhtiö ei ollut loukannut leluvalmistaja Mattelin tekijänoikeutta tai tavaramerkkiä Barbie-nukkeihin.
Mattel haastoi MCA:n oikeuteen joulukuussa 2000. Mattel väitti, että Barbie Girl -kappale loukkasi Barbie-tavaramerkkiä ja teki Barbiesta seksiobjektin, sillä kappaleessa tähän viitattiin “blondina bimbona”. Mattelin mukaan kappale loukkasi heidän tekijänoikeuksiaan Barbieen sekä sen tavaramerkkiin ja että kappale aiheutti tavaramerkille mainehaittaa. Mattelin mukaan kappale aiheutti haittaa myös heidän markkinointisuunnitelmalleen. Lisäksi Mattel väitti, että kappaleen single-julkaisun ulkoasu käytti “Barbie pink”-värisävyä, joka oli Mattelin tavaramerkki.
MCA kiisti Mattelin väitteet ja nosti vastakanteen Mattelia vastaan, koska Mattel oli verrannut MCA:ta pankkiryöstäjään.
Alemmat oikeusasteet hylkäsivät kanteen. Mattel pyysi käsittelyä Yhdysvaltojen korkeimmassa oikeudessa, mutta sen pyyntö hylättiin.
Heinäkuussa 2002 muutoksenhakutuomioistuimen tuomari Alex Kozinski antoi asiassa tuomion ja totesi, että kappale sai suojaa tavaramerkkiparodiana nominative use -opin kautta. Nominative use tarkoittaa, että muillakin kuin tavaramerkin haltijalla on oikeus käyttää tavaramerkkiä viitatakseen tavaramerkittyyn tuotteeseen. Yhdysvaltalaisittain kyseessä on tavaramerkin fair use, jota ei pidä sekoittaa tekijänoikeudelliseen fair useen.
Nominative use -oppi voidaan tiivistää kolmiportaiseen testiin. Toisen tavaramerkkiä on luvallista käyttää, mikäli:
- Tuotetta tai palvelua ei ole mahdollista tunnistaa järkevästi tavaramerkkiä käyttämättä;
- Merkkiä käytetään vain se määrä mikä on tarpeellista tunnistamiseksi (esim. tuotteeseen viitataan vain sanallisesti, ei logon kautta)
- Merkkiä käyttävä ei anna minkäänlaista vaikutelmaa siitä, että kyseessä olisi merkin haltijan tukema tai hyväksymä käyttö. Tämä pätee myös tapauksissa, joissa nominative use -käyttö on kaupallista.
Kozinski katsoi, että Barbie Girl -kappaleessa oli kyse juuri tällaisesta tapauksesta. Mattelin kanteen lisäksi Kozinski hylkäsi myös MCA Recordsin vastakanteen. Tuomionsa lopuksi Kozinski vielä ohjeisti osapuolia “chillaamaan” (‘The parties are advised to chill’).
Suomen tavaramerkkilainsäädäntö ei tunnista tavaramerkkiparodiaa, mutta perinteisesti tavaramerkkioikeudessa on katsottu, että toisen tavaramerkkiin saa viitata tavaramerkillä suojattuun tuotteeseen viittaamiseksi: esimerkiksi Coca-Colaan voi olla vaikea viitata mainitsematta Coca-Colaa nimeltä.
Periaate on kirjattu myös tavaramerkkilakiin. Tavaramerkkilain 7 § 3-alakohdan mukaan yksinoikeus tavaramerkkiin ei estä toista käyttämästä tavaramerkkiä elinkeinotoiminnassa hyvän liiketavan mukaisesti, jos tavaramerkin “käyttäminen on tarpeen tavaran käyttötarkoituksen osoittamiseksi”. Näin voi olla esimerkiksi varaosien kohdalla.
Suomessa tavaramerkkiparodian oikeudellisesta arvioinnista ei kuitenkaan ole oikeuskäytäntöä. Parodiaan liittyviä riitaisuuksia on käsitelty lähinnä mediassa. Esimerkiksi vuonna 2008 Elovena-tavaramerkin omistava Raisio Oyj lähestyi kirjeitse Jani Leinosen Raisio Oyj:n tavaramerkkejä parodisoivia töität näytteille asettanutta taidegalleriaa vaatien teosten poistamista. Asia ei edennyt tuomioistuimeen.
Lähimmäksi tuomioistuin on tavaramerkkiparodiaa päässyt ns. Wunderbaum-jutussa.
Tämä kirjoitus on osa sivustoa, joka käsittelee parodian tekijänoikeuskysymyksiä. Sivuston on tuottanut Turre Legal – lakiasiaintoimisto, joka on erikoisalueena on tekijänoikeus.