Tapauksessa ruotsalainen Svean hovioikeus punnitsi, missä kulkee itsenäisen ja epäitsenäisen parodiateoksen raja. Ratkaisua voidaan pitää suuntaa antavana myös Suomen oikeuden kannalta, koska siinä sovelletut Ruotsin tekijänoikeuslain säännökset ovat sisällöltään samat kuin Suomessa.
“Edward Munchs “Skriet” respektive avsnitt ur Sveriges Radio ABs folder.
Ruotsin radio (Sveriges radio) mainosti tapauksessa kulttuuriohjelmaansa valokuvalla, jossa toimittaja haastatteli norjalaistaiteilija Edvard Munchin kuuluisan Huuto-taulun hahmoa muistuttavaa muovinukkea. Muovinuken oli valmistanut amerikkalainen yritys Munchin tekijänoikeuden haltijoiden luvalla. Oikeudenhaltijat katsoivat, että Ruotsin radion kuva loukkaa Huuto-taulun tekijänoikeutta. Ruotsin radio taas väitti, että kuva parodioi Huutoa ja muodostaa uuden, itsenäisen teoksen.
Svean hovioikeus totesi ratkaisussaan, että Huuto-taulun hahmo on niin erikoinen, että se saa tekijänoikeussuojaa myös erillään muusta taulun kuvastosta. Tuomioistuimen mukaan parodiatarkoitus ei oikeuta tekijänoikeudella suojatun hahmon käyttämistä irrotettuna kontekstistaan, kuten esimerkiksi traagisen hahmon käyttämistä humoristisessa mainostarkoituksessa. Muovinuken ulkoasu oli sama kuin taulun hahmon, eikä se ollut itsenäinen parodiateos, vaan epäitsenäinen muunnelma. Tuomioistuin katsoi, että sen saattaminen yleisön saataviin ilman oikeudenhaltijan lupaa loukkasi alkuperäisen Huuto-taulun tekijänoikeutta.
Tämä kirjoitus on osa sivustoa, joka käsittelee parodian tekijänoikeuskysymyksiä. Sivuston on tuottanut Turre Legal – lakiasiaintoimisto, joka on erikoisalueena on tekijänoikeus.